Pole Debut Tampereella

Sunnuntaina 21.11. oli sitten edessä tosikoitos, eli elämäni ensimmäiset tankokisat! Pole Debut järjestettiin nyt ekaa kertaa, paikkana Tampereen yo-talo ja järjestäjänä Suomen Tankotanssi Oy eli Iina Laatikainen. :-) Suurkiitos järjestäjälle ja kaikille töissä olleille, kuten myös yleisölle - ei olisi parempaa tapahtumaa voinut ekalle kilpaesitykselle olla! Myös tunnelma lavan takana oli todella lämmin ja kannustava, siitä iso kiitos ja halaus kilpasiskoille!

Jännä juttu oli myös, että kenraaliharjoitusten jännityksestä selvittyäni panikoin lopulta todella vähän ennen itse esitystä..! Vastoin kaikkia odotuksiani esiintyminen olikin ihan mahtavaa. :-) Tosin jos olisin tiennyt mitä tuleman pitää olisin ollut totaalisessa paniikissa: nimittäin musiikkini, joka kenraaleissa oli toiminut aivan kuten pitääkin, jumittui ihmeellisesti kesken esitystä, ja siinäpä sitä olikin sitten säveltämistä - jouduin miettimään muutamassa sekunnissa keskeytänkö vai jatkanko, eli mahtaako musiikki vielä lähteä liikkeelle vai mitä tapahtuu?! Luojan kiitos olin harjoitellut esitystä sen verran ahkerasti että sain musasta kiinni kun se (onneksi!!!) jatkui, mutta esityksessä kyllä näkee että hutiloin muutaman jutun päästäkseni takaisin koreoon kiinni. Hutiloin jopa niin paljon että olin hetken edellä.. Mutta kaikesta huolimatta olen tyytyväinen että jatkoin vain - ihan kunnialla kuitenkin lopulta homman sain loppuun. Kokemuksena kisaaminen oli joka tapauksessa todella hieno, ja toi ainakin selvyyden siitä, että mielelläni esiinnyn jatkossakin, joko kisoissa tai muuten! Tässä video, valitettavasti tosin lavan sivusta kuvattuna.

Frendoksella esiintymässä!

Pidin pienen lajiesittelyn tankotanssista Kajaanissa liikuntakeskus Frendoksen (www.frendos.fi) avoimien ovien päivässä 17.11. Samalla tuli kokeiltua esiintymistä yleisön edessä ekaa kertaa viikonlopun Pole Debut-kisaa varten, testasin sekä koreon että asun. :-) Muistikortista loppui tila ennen vikaa komboa, mutta tässä kuitenkin tuo vaillinainen videopätkä sieltä.

Esiintymään marraskuussa

Menin sitten jossain mielenhäiriössä ilmoittautumaan Tampereen Pole Debut-kisaan (pidetään yo-talolla su 21.11.). SM-kisojen syytä kaikki - kaveri sai siellä houkuteltua mukaan leikkimieliseen freestyle-skabaan, jonka jälkeen jonkin aikaa tuntui, että eipä tuo nyt niin kauheaa yleisön edessä koikkelehtiminen olekaan.. Mutta enää ei fiilis ole ihan sama, ja kisoihin on nyt 1,5 kuukautta aikaa. :-( No, täytyy yrittää ajatella hommaa enemmän vain esityksenä kuin minään kilpailuna, muuten taatusti pyörryn vuoroni koittaessa... Koreo nyt on joka tapauksessa työn alla, mikä pakottaa harjoittelemaan aika ahkerasti, joten on tästä ainakin treenitahdin parantamisen suhteen hyötyä vaikka sitten tosiaan "kuolisin" lavalle marraskuussa. Kuva freestyle-esiintymisestä alla, kiitos Leolle/Leon kaverille kuvasta! :-)

Pari uutta kuvaa

ayshaankin päästään jo jotenkuten..

uudempi ja parempi versio handspringista taittuu jo :-)

Vielä videota todisteeksi :-)

Löytyi viimeisten muuttolaatikoiden pohjalta vanhan stillikameran akkulaturi, ja sehän tarkoittaa sitä, että videointi onnistuu nyt! :-) Tosin aika huonolaatuista kuvaa, eikä jalustaakaan vielä ole kameralle, mutta tässä nyt kuitenkin näitä handspring-yritelmiä!

Se on siinä! Vihdoin! :-)

Muutama kuva

Tässäpä muutamia sisäkuvia. Vaiheessa tosiaan ollaan vielä ja epämääräistä laatikkoa/ säkkiä/nyssykkää lojuu siellä sun täällä.. Mutta pikkuhiljaa, pikkuhiljaa.. Tanko sentään on jo pystyssä, ruokailuhuoneesta olohuoneeseen tultaessa paraatipaikalla! :-)

Yksi tavoite saavutettu

Nyt on yksi tavoite todellisuutta: talo on valmis!! Aloitin tämän blogin epäsäännöllisen säännöllisen pitämisen 28.12.2009, ja asetin silloin tavoitteikseni handspringin, spagaatin, yliopistosta valmistumisen ja talon loppuun saattamisen puolen vuoden aikana - ja tiukkaahan se tekee noiden muiden tavoitteiden kanssa jos niistä aion selviytyä..! Handspringin treenaus keskeytyi selän hajoamiseen, spagaatti laiskuuteen, ja yliopistosta valmistuminen... no, uusi tavoite on syyskuu 2010. :-) Mutta onhan tämäkin nyt jotain, oma talo on pystyssä ja muutto realisoitui viime lauantaina. Kaaoksen keskellä tässä vielä elellään, mutta miten ihanaa on olla vihdoin täällä!! Tätäkin kirjoitan ikiomassa ruokailuhuoneessa keittiön pöydän ääressä tuuliselle järvelle katsellen.. Laitan kuvia tänne - jahka löydän kameran jostain kasasta.

Muuton yhteydessä vaihtui myös työ, ja elämä muutoinkin rauhoittui kertaheitolla. Entisestä työstäni sain läksiäislahjaksi uudenkiiltävän X-polen, jota olen ehtinyt jo hiukan testaamaankin. Palan halusta saada olohuoneen lopullisesti raivattua (tanko toki pystytettiin heti kun sille suinkin oli edes vähän tilaa..) niin että pääsisin oikeasti treenaamaan! Selkä nimittäin alkaa olla aika hyvässä kunnossa - vieläkin jäykistelee pitkään yhdessä asennossa istuttuani tai seisottuani, mutta särkyä ei enää ole. Koko ruoto myös kuvattiin ennen muuttoa Helsingistä, ja mitään muuta kuin lievä skolioosi sieltä ei onneksi löytynyt, joten kieppuminen erinäisissä tolpissa on nyt myös lääkärin luvalla todettu sallituksi!!

Ei paljon naurata

Onnettomuudesta on nyt päivää vaille kuukausi, enkä edelleenkään kykene tankoilemaan. Myös ratsastus on ollut mahdotonta näihin päiviin asti - vasta eilen uskaltauduin pollen selkään ja vähän käveltiin ja laukkailtiin (ravi on edelleen out of the question). Selän nivelsiteet on venähtäneet ja lantio vääntää vinoon ilmeisesti lihasjumien vuoksi, ja alkaa pelottaa että liikutaanko tässä enää koskaan kunnolla. Huomenna aion kuitenkin yrittää lihaskunto/venyttelytunnille Rock The Poleen, teen minkä pystyn ja tunnustelen mitä selkä sanoo.. Jospa kevyt venytys helpottaisi oloa (selkää en toki pysty venyttämään, mutta muutoin), alkaa nimittäin olla mieliala aika alhaalla kun hienosta kevään treenisuunnitelmasta tuli tällainen pannukakku. Tarkoitushan oli käydä mahdollisimman paljon ohjatuilla tunneilla, jotta olisi sitten korvessa yksin treenatessa hyvät eväät mistä ammentaa.. Ja nyt on enää 31 päivää muuttoon.

Aina vain huonoja uutisia

Tää kevät on yhtä hulluutta näiden vaivojen kanssa. Nyt on nimittäin koko ranka aivan hajalla - tapahtui viime viikon tunnilla "pikku" tapaturma (tulin oikea olkapää ja naama edellä lattiaan metrin korkeudesta) ja siitä asti on selkä ollut niin kipeä ettei koskaan. (Puhumattakaan siitä että huuli halkesi ja nenään tuli vekki..) Myös oikea käsi ja lapa särkee koko ajan, tietyissä asennoissa kipu on suorastaan vihlovaa. Pääsin kuitenkin eilen peruutusajalla omalle osteopaatilleni paria viikkoa aiottua etuajassa, ja nyt jo tuntuu että vähän helpottaa. Tunnin ajan käsitteli ruotoani ja ihme juttu tapahtui: oikean käden pahimmat "tenniskyynärpää"-oireet hävisivät..!? Sanoi että vasurissa näyttäisi kyllä olleen ihan oikeasti tennari (ja varmaan olikin kun kerran piikillä silloin hävisi), mutta oikean käden kivut johtuvat selässä olevista jumeista. Eli voin käyttää tenniskyynärpäätukea vaikka kaulassani, se auttaa siellä ihan yhtä paljon kuin kädessä - käsi ei parannu kokonaan ennen kuin selkä saadaan kuntoon.

Nyt on sitten käsittelyn jälkeen muutaman päivän liikuntakielto ja aloittaa voi kun tuntuu että kroppa kestää. Varasin kuitenkin toisen hoitokerran vielä 1,5 vkon päähän. On tämäkin: mun blogi alkaa pikkuhiljaa muistuttaa jonkun vanhan mummelin vaivapäiväkirjaa. :-( Onneksi kevät tulee ja kelit kirkastuu, niin on helpompi pitää positiivinen mieli kaikesta tästä huolimatta. Ja onhan tapahtunut paljon hyvääkin: talo on lähestulkoon valmis ja muutto on edessä la 5.6. eli jo 51 päivän päästä..! Ja olen myös löytänyt paikallisen tyypin joka voi tehdä mulle rengastrapetsin jahka ollaan päästy muuttamaan ja löydän kyseiselle härvelille paikan. Jep, vaikken ole vielä päässyt takaisin tangollekaan, niin jo suunnittelen uusia tapoja vahingoittaa itseäni! :-)

Taas kipeenä

Vasen käsi on nyt kunnossa, oikeassa tenniskyynärpää. Että näin. Voin kertoa että "pikkasen" nyppii.

Vihdoin kunnossa(-ko?)

Jee, olin tänä aamuna ekaa kertaa lähes kolmeen viikkoon tunnilla! Viime viikolla jo kotona vähän kokeilin, ja kun ei käsi alkanut vihoittelemaan niin tänään uskaltauduin treeneihin, tosin tarkkailin ja varoin kättä vielä koko ajan. Jos ei iltaan mennessä ala särkemään niin ehkäpä siihen sitten voi suhtautua kuin terveeseen käpälään? Tänään haen myös tilaamani Powerballin postista, testataan nyt sitäkin.. Postailen sitten kokemuksia onko härvelistä apua vai ei! :-)

Totaalinen treenitauko

No niin. Nyt vasen kyynärpää on sitten äitynyt niin pahaksi että edessä on totaalinen treenitauko kunnes ei enää kipuile. Sain tänään Voltaren Rapid-kuurin lääkäriltä ja täräytti myös kortisonipiikin, saa nähdä rupeeko milloin auttamaan, tai auttaako. Kaksi viikkoa kuulemma pitäs riittää parantumiseen, ja jos ei siihen mennessä tokene niin toiselle piikille. Masentavaa.

Yksi tavoite saavutettu!!

Tiistaina kokeilin kotona handspringiä - tai siis se on se twisted grip-versio - ja sehän meni?!?! Tosin ei vielä jalat ojennettuina, mutta kuitenkin, pysyin ihan mallikkaasti tasapainossa useamman sekunnin! Keskiviikkona treenasin myös kotona ja onnistui edelleen, joten ei se tainnut sittenkään olla mikään onnenkantamoinen. :-) Nyt pitää sitten vielä päästä spagaattiin, valmistua yliopistosta ja rakentaa se talo valmiiksi.. :-D

Kyynärpääongelmia

Kohta alkaa mennä hermo. Vasen käsi on ollu nyt ainakin kuukauden niin kipeänä että treenaamisesta ei tuu mitään! Olin viimeksi tunnilla 9.2. (ellei viime lauantaista platform workshoppia sekä eilistä "Fridayn tangot"-pyörähtelyä lasketa), sillä tenniskyynärpää napsahti niin pahaksi että öisinkin juilii. Käsi oli viikon ajan parempi kun sain lääkäriltä Voltaren Rapid-kuurin, mutta heti kun lääkkeet loppui tuli kipu takaisin. Lekuri sanoi kyllä että jos ei tokene niin piikille, mutta koitetaan nyt vielä jos siihen ei tarttis turvautua... Ei tätä kyllä kohta enää jaksa katella. Kolmas fysioterapiakäynti ois eessä huomenna ja tunnollisesti oon töissä tukea käyttänyt, mutta ei vaan tuu paremmaksi. Tänään päätin kuitenkin kaiken uhallakin mennä tunnille, ja vitsi että oli kivaa!! Käsi ei ihme kyllä ainakaan vielä tunnu sen pahemmalta kuin ennen tuntiakaan, mutta katsotaanpas nyt iltaan saakka...

Raksalla tapahtuu!

Jes, tänään tuli porrastoimitus tontille! Myös koko yläkerta jo valmiina ja uunikin muurattu, vain kuorikivet puuttuu.. Nekin on kyllä onneksi jo valittu. Sauna sudittiin myös vastikään öljyjä vaille valmiiksi ja nimettiin krematorioksi.. (Musta Liberon-kuultomaali muuttaa saunan kuin saunan savusaunaksi!) Ja keittiötoimitus ja kodinkoneet luvassa ensi kuun alussa. Tuntuu uskomattomalta että kesän korvilla päästään jo muuttamaan.. :-) Tanko nyt ei sitten kyllä mahdu muualle kuin ala-aulaan, ja siihenkin vain nykyistä lyhyempänä. Eli täytyy katsoa jos kaverin saisi lyhennettyä - olen tullut siihen tulokseen etten vielä kuitenkaan sitä x-polea hanki, sen verran kiintynyt olen tuohon nykyiseeni!

Spagetti..eh, spagaatti-haaste

Rock the Pole on viritellyt kevätkaudeksi "spagaatti-haasteen" oppilailleen: kolmen kuukauden aikana kolme mittausta osallistujille, ja kevään päätteeksi parhaiten venyneet palkitaan! :-) Leikkimielinen kisa siis, jonka tarkoitus on kannustaa venyttelemään kohti spagaattia.. No minähän mittautin lähtölukemat tänään salilla and the game is on. :-) Huono homma vaan etten tarkkaan muista mihin asti pääsin, taisi olla jotain 23-24 cm kummatkin puolet - olin niin hämmästynyt siitä että käytetty mitta riitti, että jäi painamatta luvut mieleen..! No, siellähän ne Nooran kirjanpidossa säilyy, ja armoton venyttely siis alkakoon. Taidankin siirtyä tästä koneelta samantien lattialle! :-)

Suomen tytöt rökitti muut Tukholmassa!

Battle of the Pole-reissu on takana ja kyllä kannatti lähteä paikan päälle kannustamaan, fiilis oli ihan uskomaton kun Suomen tytöt vei kolmoisvoiton!! Annamari Mursu energisellä esityksellään Kittens-sarjassa ykkönen, Miia Rytkönen Lioness-sarjassa kakkonen ja Oona Kivelä odotetusti voitti koko höskän. Myös muut suomalaiset (Laura Gröhn ja AK Koponen) olivat kertakaikkiaan omaa luokkaansa! Kisan järjestelyistä ja paikasta, ja oikeestaan myös yleisöstä, ei sen sijaan ole pelkästään hyvää sanottavaa... Yläkerran parvi oli joku ihmeen vippipuoli mutta täysin tyhjillään, kun samaan aikaan alakerrassa sai taistella verissä päin paikastaan jotta olisi nähnyt esityksistä edes osan. Salin takaosassa sivulla oli toinen stage jolle kiipeämällä näki paremmin, mutta tungos siellä(kin) oli melkoinen. Tuntui myös että Ruotsissa käsitys tankotanssista on niin esiintyjien kuin yleisönkin mielessä enemmän strippaukseen kuin fitnessiin päin kallellaan.. But who cares, kun todella taidokkaita esityksiäkin nähtiin! :-) Muutenkin Tukholmassa oli hauska käydä pitkästä aikaa katselemassa kaupunkia ja shoppailemassa - tosin paikallinen muoti oli välillä hiukan häkellyttävää: näimme mm. Britney Spears-innoittuneen ilmestyksen sisäturkissa, hatussa, jättiaurinkolaseissa ja minishortseissa - ja tämä ei siis ollut lavalla. Myös paljettilegginsit lyhyen topin kanssa ovat suurta huutoa, eli tämä varmaan kohta täällä meilläkin - ja kaipa siihen sitten silmä tottuu, mutta jotenkin härskiltä se ainakin vielä nyt näytti..! (No joo, kohta varmaan itsellä sama meininki...)

Oivalluksia

Tänään tunnilla tajusin jotain olennaista tankotanssista, ainakin mitä omaan harrastamiseeni tulee. Huomasin nimittäin yhtäkkiä, että osaan yhdistellä liikkeitä fiilispohjalta, ja muistin, että vielä puoli vuotta sitten pidin sitä kohdallani mahdottomana. Siinä pää alaspäin takanojassa roikkuessani muistin myös samalla, että vielä kuukausi sitten juuri tämä liike tuotti minulle hankaluuksia, koska olin kehittänyt jostain hirveän pelon sitä kohtaan.. Ja nyt ei tuntunut missään. Eli tankotanssissa kehitys tapahtuu huomaamatta ja asteittain - tasolta seuraavalle tavallaan liu'utaan pikkuhiljaa. Juuri kun tuntuu ettei kehity mihinkään, herää siihen todellisuuteen, että parhaillaan tekee liikettä joka muutama viikko sitten ei olisi onnistunut. Tämän päivän oivallus oli siis, että kehitystä ei voi pakottaa, eikä vaikeampia liikkeitä runtata väkisin paikalleen - ne menevät sitten, kun aika on oikea..!

Uusi auto :-)

Jes, ostettiin miehen kanssa tänään mulle auto!! Ensimmäinen ikioma autoni! Käytetty toki, mutta tosi siistissä kunnossa ja kaikin puolin söötti ja kiva pikku kärry! Tärkeimmät ja hienoimmat ominaisuudet autossa ovat automaattivaihteet ja violetti väri! Nyt ei tarvitse enää tallireissujen hoitumista miettiä, hyppään vain violettiin hurmuriini ja karautan matkaan. :-)

Tanko vaihtoon??

Tulipahan raksalla käydessä vihdoin mittailtua huonekorkeuksia tangon sijoitusta silmällä pitäen. Nykyinen musta, RtP:n kautta aikoinaan hankittu "Enskan" tekemä tanko, on 270 cm korkuinen (siis itse musta osa, venyy aina nykyiseen huonekorkeuteen eli 286 senttiin), ja sepä ei uuteen taloon tuollaisenaan käykään!!? Eli taitaa mennä x-pole hankintaan. Tai sitten lyhennetään tuota tarvittava määrä.. Mutta salilla x-poleilla treenatessa on kyllä tullut selväksi kys. tankojen edut omaan verrattuna: ensinnäkin musta tanko lämpenee _todella_ hitaasti, eli kiipeilyllä on mahdotonta aloittaa tai tolpasta tömähtää alas alta aikayksikön. Olenkin ratkonut ongelmaa lämmittämällä tolppaa hiustenkuivaajalla (?!?), ja epätoivoisimpina hetkinä suihkuttanut hiuslakkaa sekä itseeni että tankoon..Huijausta, ehkä, mutta kun hermo menee..! (Ehkä olisi aika ostaa jotain ihan oikeaa grippiapua, heh. :-) ) Toisekseen olisihan se hauskaa saada joskus tanko spinnaamaan, vaikka staattisesta enemmän tykkäänkin. Ja ehkä ohuempi tanko on muutenkin vähän iisimpi kuin paksu, en ole varma. X-polen hinta vaan vähän hirvittää, mutta no, kerranpa tuo kirpaisee!